Future

happy  
Nyt alkaa olla se hetki käsillä, että on aika paljastaa tännekkin mitä mun elämässä oikein on menossa.
Viime viikot, ehkäpä jopa kuukaudet on ollut mun elämässäni tosi hektistä aikaa. Oon juossut pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, monenlaisissa tapaamisissa ja asioissa. Oon miettinyt pääni puhki valintoja, mahdollisuuksia, riskejä, seuraamuksia ja miljoonia muita tunteita. Oon myös ollut tosi poissaoleva. Tän blogin suhteen ja muutenkin. Tavallaan oon rakentanut itelleni semmosen kuplan, minkä sisälle oon vajonnut hetkeksi miettimään. Miettimään tulevaa. 
Mähän oon aina ollut sellainen hepsankeikka vailla huolta tulevasta. Menny sellaisella rennolla vaihteella eteenpäin sen turhia stressaamatta. Kauppiksen valitsin aikoinaan ihan vain sillä että vaihtoehdoista se kuulosti parhaimmalta, en niinkään "mä tahdon kauppikseen!". Ja nappi valintahan tuo oli.
Nyt tänä keväänä, tai oikeastaan voisi sanoa että kesänä, lähestyessäni kahtakymmentä ikävuotta, mua on alkanut painaa ajatus. Mitä mä haluan tehdä työkseni? Mikä musta tulee isona?
Mullahan on jo työpaikka ja ammatti. Mutta mun kunnianhimolle, määrätietoisuudelle ja sille miten paljon mä haluan tehdä töitä, se ei riitä. Se ei ole lähellekkään sitä. Melkeimpä voisin väittää että lähes kuka tahansa osaisi myydä kaupan kassalla maitoa ja leipää asiakkaille ja kiittää ostostapahtuman päätyttyä. Okeiokei ei se nyt ihan niiiin yksinkertaista ole mutta joo silti. Mun ongelmana on ollut se, etten ole osannut päättää mitä tehdä. Haluaisin kokeilla, opiskella ja tehdä kaikkia. Vaikka onhan mulla edelleen ne tietyt haaveammatit takaraivossa, autokatsastaja, liikunnanopettaja, poliisi, ambulanssikuski mitä näitä nyt on ja oli. Yksikään ei enään tuntunut siltä oikealta, tai jos tuntui diabetes esti sen. Mitä vanhoista vaihtoehdoista sitten jäi jäljelle? - Ei oikeastaan mitään. Mä aloitin tän kaiken sillä että putsasin pöydän vanhoista haaveiluista ja ammateista mitkä ennen kuulosti mielenkiintoiselta. Ja aloitin pitkän harkinnan. 
Mietin pitkään keväällä sitä tradenomijuttua. Kuinka helpolla olisinkaan päässyt jos olisin lukenut vain kokeisiin käynyt varmistamassa paikan itselle ja aloittanut koulun. Hommat selvinä seuraavat 3vuotta. Mutta ei se tuntunut mun jutulta. Kaikki ne monet monet puheet eri paikkojen pomoilta ja esimiehiltä "mitä sä muka tekisit tradenomin papereilla?, sähän oot jo merkonomi hyvillä papereilla" Tradenomissa olisi tullut vain opiskeltua vähän lisää enkkua, ruotsia, matikkaa ja äikkää. Okei mulle varsinkin kielistä olis ollut rutkasti hyötyä. Mut se kaikki muu mitä mä olisin jumittanut siellä koulussa. Sillä samalla työmäärällä voi saada ihan samat valmiudet työmaailmassa. En nyt halua pilkata ketään tradenomi opiskelijaa tai valmista tradenomia, kyllä teitäkin tarvitaan ei siinä. Mä en vaan näe sitä mitenkään järkeväksi omalle kohdalle merkonomin paperit omistavana. 
 
happy1
 
Monien miettimistuokioiden ja tutkimusretkien jälkeen se vain kolahti mun päähän. Tai itseasiassa, aina se siellä oli ollut. Se on yksi mun lapsuusajan haaveammateista. Mutta tietämättömyys ja pelko mitä se homma oikeasti on, on saanut mut jättämään sen taka-alalle. Nyt tutkittuani alaa kokonaisuudessaan, kaikkia mahdollisuuksia ja haasteita. Musta tuntuu vahvasti siltä että se on se mitä mä haluan tehdä. Se mikä musta tulee isona. 
Kerrottuani äidille aikeistani mä sain päälleni hölmistyneen ja epäuskoisen katseen, "ethän sä osaa siittä mitään". - Lähestulkoon totta. Mutta mä haluan oppia. 
Tän jälkeen mun piti alkaa ottaa selvää mitenkä alalle opiskellaan. Etsittyäni tietoa tuntikausia netin syövereistä, joudun toteamaan sen ääneen uskoakseni. Alalle ei ole varsinaista koulua. Taas piti miettiä homma uusiksi. Miten, missä ja mistä nykyiset alalla toimineet olivat pongahtaneet? Tuskin ketään syntyessään valmiuksia tälle alalle on saanut. Selvitin asiaa, lähettelin sähköposteja eri firmoille ja yks kesäkuinen yö istuin tässä koneen ääressä neljään saakka. Kyselyt ja hakemukset oli laitettu. Vuoron sai piinaavaa odotus ja tiukka kysymys; entä jos mut hylätään heti kättelyssä? 
Niin ei kuitenkaan käynyt, jo ennen kahtatoista seuraavana aamuna mun puhelin soi. Outo numero sai mut hetken epäröimään että mitäs nyt on tapahtunut. Mutta kuinkas kävikään, mä sain kutsun haastatteluun. Viikon päästä sitten jo koittikin jo aika ja mä marssin paikalle. Olo oli jännittynyt ja epävarma. Huoliiko ne mut oppisopimuksella? Noh, niinhän siinä kävi että tietoa koko alasta tuli hyvin hyvin paljon lisää, ja samalla myös mahdollisuus päästä alalle. Mä halusin kuitenkin taas miettiä. Miettikää, minä joka yleensä en sekunttia kauempaa mieti jos jotain tunnen haluavani tai oikeasti haluan, joka paikkaan let's go -asenteella säntäävä: halusin aikaa miettiä. 
Halusin aikaa miettiä monestakin eri syystä. Mä olen nimittäin myös vaihtamassa työpaikkaa. Eli siis teen työni nyt kunnialla loppuun tuolla vanhassa paikassa nykyisen sopimukseni loppuun pitäen kesälomatki vielä poijes, ja aloitan tässä rinnalla sitten pikkuhiljaa myös uudessa paikassa. Aluks tämäkin päätös jännitti ja mietitytti mua suuresti, mut nyt päivä päivältä tämä tuntuu vain enemmän oikealta ratkaisulta. Olinhan mä tuolla vanhassa paikassa jo 2,5 vuotta töissäkin. Asiakaspalvelussa mennään edelleen mutta ehkä vähän mielenkiintoisemmissa merkeissä. Lisäksi mä olen sellainen että sama paikka vuosikaudet, kyllästyttää vaikkei mitään vikaa olisikaan.
Tällä hetkellä huokaisen syvään ja totean, onneksi mä mietin ennenkuin päätin mitään tuon ammattiinopiskelun suhteen. Luojan kiitos mä mietin. Kun nyt tämä työpaikan vaihtokin puskee samaan kuvioon. Miksikö näin? Koska vajaa kolme viikkoa sitten mulle aukesi vielä paljon paljon paljon parempi paikka!! 
Ja näin ollen, minä joka en vielä puoli vuotta sitten tiennyt harmaasta tulevaisuudesta mitään, eikä se minua yhtään pelottanut tai mietityttänytkään, teen yhdestä unelmastani totta. Alan opiskelemaan työnohessa, oppisopimusperiaatteella: kiinteistönvälittäjäksi! Wifiii!!!

28 kommenttia

  1. tää oli kyllä ihan huippu postaus!<3 itse oon pähkäillyt niiin monet kerrat ton saman asian kanssa, miullahan alkaa nyt viimeinen vuosi merkonomi -opintojen parissa ja en tiedä yhtään mitä tapahtuu sen jälkeen. Jotenkin oon ihan samaa mieltä etten jaksaisi lukea enää tradenomiksi, sillä periaatteessa melkeinpä samoja hommia voi tehdä pelkillä merkonomin papereillakin.
    Ja onnea hei tosi paljon tosta kiinteistönvälittäjän oppisopimuksesta!! :) miekin oon miettinyt sitä joskus, mutta tavallaan pelkään ettei miusta kuitenkaan olis siihen.. tuntuu että kaikki on tällä hetkellä niin auki vielä, mitä haluan edes tulevaisuudessa tehdä. Pelkkä vaatekaupan myyjä en nimittäin halua lopunelämääni olla! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥ Sulla ei oo vielä mikään kiire, koska ei itsellänikään olisi vielä ollut! Meillä on hei koko elämä edessä ja varmasti aikaa päättää mitä sitä haluaa tehdä! :) Tsemppiä sulle vikaan vuoteen, kunnon paperit vaan keväällä käteen niin johan on paljon helpompia hakea sit jatko-opiskelupaikkaa mikäli joskus siihen päädyt ;)

      Poista
  2. Vau, rohkee veto! Tsemppiä uusiin tuuliin :) Tykkäsin lukea, itsellä on omat tulevaisuudensuunnitelmat kyllä niin levällään - kiva siis lukea mitä muilla on tiedossa ja huomata että kyllä ne asiat sieltä ratkeaa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥ Voi kuule, niin oli mullakin vielä muutama kuukausi sitten, hyvä kun tulevaisuudesta tiesi edes seuraavan päivän kuviot! :D Sun asiat ratkeaa myös ihan varmasti! :)

      Poista
  3. Olipa jotenkin tosi ihana postaus! Onnea tosi paljon oppisopimuksesta!! Tosi hieno juttu :)

    VastaaPoista
  4. Hei ihan mahtava juttu, onnea hurjan paljon! Itse asiassa, mulla on myös pyörinyt tuo samainen ammatti aina välillä mielessä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kandee ottaa mielestä sit selvää et pyöriikö se siellä tosi tarkoituksella vai kiusaako vaan! ;) Jos mulla on joskus (kiitettävää toiveajattelua!) oma yritys, palkkaan sut sit ykkös myyntitykiks! ♥

      Poista
  5. Oi vitsi kiinteistövälittäjäksi!! Ihan huippu juttu!!!! Isot onnittelut! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep!! En oikeen tiedä itsekkään vielä miten iso ja huikea juttu tää on! ♥ Kiitos!! :)

      Poista
  6. Ihana kuulla, että ajatukset tulevaisuuden suhteen selkeyty! :) Onnea opintoihin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana on myös tuntea että tietää mitä haluaa tehdä! Kiitos paljon! ♥ :)

      Poista
  7. Wau, kiinteistönvälittäjät tienaa paljon, jos pääsee kunnon kauppoja tekemään ;) Onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Mut kunnon kauppojen eteen pitää tehdä iiiihan pirusti töitä! :) Kiitos ♥

      Poista
  8. Siis wau!! ihanaa että joku on niin rohkee seuraan unelmiaan :) itekki oon tilanteessa että en tiedä mitä haluaisin tehdä ja tää sun teksti inspiroi jotenkin jännällä tavalla siihen että kyllä mä löydän sen ammatin mistä pidän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihanasti sanottu! ♥ :) Kyllä sä löydät, ihan varmasti! ♥

      Poista
  9. Ihailen sua niin suunnattomasti; sulla on unelmat, sä harkitset sitä ja sitten kun se tuntuu hyvältä, tartut tuumasta toimeen. Ihan mahtia että oot löytänyt jutun joka tuntuu omalta ja vielä päässyt opiskelemaan sitä. Ei voi kuin kehua sun rohkeutta ja aikaansavuutta, toivottavasti mullekin käy noin hyvin omien unelmieni kanssa. Lisäksi oot hyvä esimerkki ettei kannata olla passiivinen ja vain maata säälimässä itseään vaan pyrkiä määrätietoisesti kohti onnellisuutta.
    Kaikkea hyvää sulle jatkossakin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi veljet miten ihana kommentti!! ♥ Tuli tosi ihana fiilis, Kiitos ♥ Ja mä olen ihan satavarma että sinäkin teet vielä unelmistasi totta! :) Hyvää jatkoa myös sulle! ♥

      Poista
  10. huomaa kyllä, että tähän ulkoasuun on panostettu ja on kyllä ihana! tykkään tosi paljon sun blogista:)

    http://oonaaino.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  11. siis tosi kiva postaus! sulla on muutenki iha mahtava blogi, kirjoitata aina kauheesti aisaa (musta se o just hyvä vaa!) ja sit viel kivoi kuvia ja kaikkee! Oon ollut sun lukijana aika kauan aikaa, mut tää onkin ensimmäinen kommentti tänne, mut tykkäsin ästä postauksesta NIIN paljon että oli pakko kommentoida<3

    http://mrsglamorouss.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, ihana Petra!! ♥ Ihana kuulla että pitkäaikainen lukija tykkää tästä edelleen! :) Tälläisistä saa aina hurjan määrän bloggailu intoa lisää!! Kiitos ♥ :)

      Poista
  12. Voi vitsi ku kiva juttu! Hurjasti onnea!!:)

    VastaaPoista
  13. Vautsi, kiinteistövälittäjä oli sellainen ammatti mitä en heti osannut kuvitella tästä lukevani! Tosin vasta nyt kurkkailen blogiisi, että en tiedä josko oot siihen viitaten täällä aiemmin puhunut :) Mutta siis ihan huippu idea ja mahtavaa, että sait asiat rullaamaan juuri niin kuin haaveilit! Onnea ! :)♥ Jos saan kysyä, niin missä/miten kiinteistövälittäjäksi sitten oikeesti tullaan? :o :D

    Sulla on myös tosi kiva blogi, liityn lukijaksi :)!

    -Pauliina / All The Little Royals

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole sanallakaan aijemmin maininnut! :) Kiinteistönvälittäjäksi ei varsinaisesti ole koulua, oppisopimuksella saa suoritettua kiant eli kiinteistönvälittäjän ammattitutkinnon. Mutta suurin osa alalla toimineista ovat ns itse opetelleet alalle, niinkuin minäkin aijon. Sit sen jälkeen on mahdollista suorittaa LKV koe, jonka läpi päästyäänkin onkin jo laillistettu kiinteistönvälittäjä. :-)
      Kiitos paljon ja kiva että tykkäät! :) ♥

      Poista
  14. Hienoa että olet löytänyt itsellesi sopivan polun! Ala tosin on hieman riskaapeli, todella suosittu (kiitos kiinteistökuningatar kaisan?:D) joten työllistymisen suhteen voi olla haasteellista ja tässä taloustilanteessa varsinkin, MUTTA kyllä jokainen tarpeeksi motivoitunut ja alalle sopiva saa kauppoja tehtyä! :) Onnea paljon tulevaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mä en ota mitään kantaa tohon kaisa juttuun, kuitenkin alalle tarvitaan koko ajan lisää välittäjiä! :-) Kiitos paljon! :)

      Poista

Muistetaan pitää se kommentointi asiallisena!
Kiitos paljon kommentistasi ♥

Usein kysyttyä:

Asun Tampereella ja olen 22 vuotias.

Blogini kuvat on pääasiassa Nikon D5000 + Nikkor 35mm & 18-55mm ja Olympus PEN E-PL7 + 14-42mm & 25mm 1:1.8 & ED 9-18mm 1:4.0‑5.6

Kuvat muokkaan Macbookin omalla muokkausohjelmalla sekä Photoscapella.

snapchat: hennatasmoi
instagram: hennatasmoi

Voit seurata blogiani myös facebookin kautta!