Tasan kymmenen vuotta sitten, mun sormet naputti näppäimistöä ensimmäisen kerran tähän blogiin. Tasan kymmenen vuotta sitten se alkoi, tämän blogin tarina. Tasan kymmenen vuotta sitten, en olisi voinut kuvitellakaan, mitä vuodet blogin suhteen mahdollistaa mulle. Niihin vuosiin on mahtunut todella paljon. Ja nyt mä haluankin vähän avata teille tämän blogin ja mun matkaa.
Kun kymmenen vuotta sitten perustin tämän blogin, tämä ei ollut mun ihka ensimmäinen blogi. Olin noin puolisen vuotta kirjoitellut toista blogia. Se kuitenkin jotenkin töksähti, ja päätin perustaa kokonaan uuden. Muistan vieläkin, miten paljon tuohon aikaan jännitin blogin pitämistä. Olihan se kaikille mun kiusaajille suora kanava päästä lyömään nimettömänä ihon alle. Onneksi tiesin aina, että vahvempi ja fiksumpi on se, joka kirjoittaa omalla naamallaan yleisesti toisia haukkumatta, kuin he jotka kommentoivat nimettömänä näitä kirjoituksia. Eli koskaan he eivät mua päässeet lannistamaan.
Ennen oman blogin perustamista, olin lukenut useampaa blogia jo pidempään. Niistä se viimeinen kipinä sai nuotion roihahtamaan oman blogin suhteen. Tuohon aikaan valokuvaus oli jo todella iso osa mun elämää, ja muoti kiinnosti ihan hirveästi. Oon myös aina tykännyt kirjoittaa tosi paljon. Eipä sitä sen enempää tarvinnut miettiä. Palaset loksahti kohdalleen, ja blogi perustettiin. Aluksi tämä blogi kantoi vuosia nimeä In Henna's Shoes / Hennan kengissä. Lopulta se vaihtui Master Of Your Own Life:ksi eli Mestari omassa elämässään. Se on ollut mulle aina yksi todella tärkeä muistutus/elämän ohje. Lopulta kuitenkin halusin blogin olevan sellainen nimi, joka yhdistyisi enemmän muhun. Niimpä nykyinen nimi HENNA M. on ohjannut blogia jo useamman vuoden ajan.
Aluksihan blogi oli mulle ihan vain pelkkä harrastus. Kuitenkin lukijoita rupesi kertymään tasaiseen tahtiin, ja näyttökertoja alkoi kertyä mukavasti. Näin pikkuhiljaa mukaan tuli myös erilaiset yhteistyöt. Joita on vuosien saatossa tullut tehtyä lukuisia. Nykyään kontaktoin pääasiassa itse yhteistyökumppanini. Näin voin aidosti seistä yrityksen takana, ja edustaa heitä positiiviseen sävyyn. Isoon osaan mulle ehdotettuja yhteistyötä mä vastaan kieltävästi. Nykyään blogi on myös mun sivutyö, johon osa mun toiminimestäkin perustuu. Eli on tämän pitkän matkan aikana jotain selkeästi myös saavutettu. Jotain, mistä saa olla ylpeä. Ja niin mä olenkin.
Kymmenen vuoden aikana blogimaailma on muuttunut ihan hurjan paljon. Kymmenen vuotta sitten ei tainnut edes olla instagramia (tai jos oli, ei sitä juuri kukaan käyttänyt). Mutta blogeja silloin oli - ja paljon. Youtube teki kymmenen vuotta sitten suurinta läpimurtoaan. Kymmenen vuotta sitten tuntui että joka toisella oli blogi. Siihen aikaan mäkin luin tosi montaa erilaista blogia, ja ikäväkseni täytyy todeta, että suurin osa suosikki blogeista on vuosien saatossa lopettanut tai ainakin siirtynyt kokonaan instagramin maailmaan. Mä en kuitenkaan itse saa instagramista samaa irti mitä täältä, joten en ole koskaan pitänyt siirtymistä sinne vaihtoehtona. Täällä se homma tuntuu jotenkin paljon aidommalta, mitä instan puolella. Edelleen onneksi mullakin on lukulistalla muutama tosi aktiivinen blogi. Uskon itse vahvasti siihen, että vaikka se blogien kulta-aika onkin takanapäin, ei nämä netin ihmeellisestä maailmasta koskaan kokonaan sukupuuttoon kuole. Ne vain muuttavat muotoaan.
Kymmenen vuoden aikana postauksia on tullut tehtyä lukuisia. Tämä onkin blogin 987 postaus. Tai jos tarkkoja ollaan, on niissä varmasti jo tuhat paukahtanut rikki. Vuosien myötä on vain esimerkiksi muuttuneiden elämäntilanteiden takia tullut poistettua muutamia postauksia. Pääasiassa kuitenkin kaikki postaukset on tallella. Valokuvia on tullut otettua kymmeniä tuhansia, tai nykyään taidetaan puhua jo pitkälle jo yli sadantuhannen. Ulkoasua on tullut koodattua lukuisia tunteja. Silti en keksi mitään, mikä bloggaamiseen liittyvä olisi ollut näiden vuosien aikana vastenmielistä tai inhottavaa. Aina tätä on saanut tehdä hymyssä suin. Tai eipä tätä varmaan olisi tullut tehtyä näin kauan, jos se ei olisi näin mukavaa.
Blogi on tosiaan mahdollistanut mulle ihan hurjan paljon asioita. Yksi niistä on, kuinka ihania ihmisiä se onkaan tuonut mun elämään. Yksi heistä on kollega Elli, joka vastaa myös tämän postauksen valokuvista. Se onkin yksi varmasti parhaimpia juttuja, mitä blogi on mulle vuosien saatossa tuonut. Oon toki myös päässyt vuosien aikana osallistumaan lukuisiin erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Eli työn lisäksi se on mahdollistanut mulle paljon kaikkea huippua.
En ikimaailmassa olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, mitä kaikkea vuodet mahdollistaa ja tuokaan tullessaan. Oon ihan älyttömän kiitollinen niin monesta asiasta, ja iloinen sekä myös ylpeä, että olen pystynyt luomaan jotain tällaista tyhjästä. En pystyisi kuvittelemaan nykyistä elämääni ilman tätä blogia. Tästä on vuosien aikana kasvanut eräänlainen oma lapsi, joka on täysillä arjessa ja juhlassa mukana. Toivotaan, että meidän yhteinen matka jatkuu vielä monen monta onnellista vuotta.
HYVÄÄ 10-VUOTIS SYNTTÄRIÄ HENNA M. -BLOGI! 🎈
Asukuvat. Blogin yksi vankka kivijalka. Kun perustin blogin, silloin 10 vuotta sitten 16 vuotiaana, tiesin alusta saakka, että asukuvat ja erilaiset muotijutut tulevat olemaan iso osa blogia. Olivathan ne iso tekijä koko blogin perustamisessa. Asukuvapostaukset on aina olleet niitä mun omia lemppareita lukea muiden blogeista. Vaikkakin nykyään niitä näkee enemmän instagramin puolella. Se inspiroi mua tosi paljon, ja aikanaan halusin ns kantaa korteni kekoon. Vuosien aikana asukuvista on myös ollut kiva seurata, miten se oma tyyli on muuttunut ja kehittynyt. Mä olen tosin ollut aina sen kanssa sellaisessa onnellisessa asemassa, etten ole koskaan kokenut mitään järin suurta tyylisuunnan muutosta. Toki floppeja mahtuu matkalle monia, asuja mitä en enää pukisi päälleni. Mutta ehdottomasti suurin osa kaikista menneistä asuista on ollut onnistuneita. 
