Henna. Sisällön tarjoaa Blogger.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Fashion. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Fashion. Näytä kaikki tekstit

Pukisinko vielä päälleni?

 Mä oon vuosien aikana julkaissut täällä blogissa yli 300 asukuvapostausta, vuodesta 2011 saakka. Tosin, parina viime vuonna niitä ei oo tullut kuin instagramin puolelle. Asuihin on mahtunut paljon sellaisia, joita käytän edelleen, sekä sellaisia, joista jokainen yksityiskohta on löytänyt jo vuosia sitten uuden kodin. Mulla on pitkään ollut mielessä postausidea, että valitsisin satunnaisia vanhoja asukuvia, ja kommentoisin niitä! Oon törmännyt joskus toisissakin blogeissa tällaisiin, ja mun mielestä ne on ollut mielenkiintoista luettavaa. Joten tässä tulee! 

asukollaasi_1Alkuperäinen asupostaus klikkaa tästä. 

Tästä mä tykkään edelleen! Asu on vuodelta 2021, ja mulla on edelleen kaikki asun osat tallessa, sekä käytössä. Toki harmaa takki on vähemmällä käytöllä, koska olen aina vieroksunut harmaiden vaatteiden käyttöä. Mutta kyllä se silti pääsee joka vuosi useamman kerran käyttöön. Nää kuvat oli mun mielestä myös todella onnistuneet, ja yhdet sen vuoden lemppareista. Voisin siis pukea asun sellaisenaan uudestaankin päälle vielä tänäkin vuonna! 

asukollaasi_5Alkuperäinen asupostaus klikkaa tästä. 

Tähän aikaan kun tää on kuvattu ja julkaistu vuonna 2019, tää oli mun ihan lemppari. Tuo kirkkaan punainen kollari mekko oli varmaan yksi mun lempparimekkoja. Tykkäsin siitä niin paljon, että en juurikaan raaskinut käyttää sitä, vaan säästin sitä. Nyt laitoin sen juuri myyntiin, sillä ei sille ole enää useampaan vuoteen kertynyt käyttöä. Kengät ja laukku löytyy edelleen, ja molemmat ovat todella paljon käytössä. Lasit mulla on myös edelleen, mutta ne on lähdössä seuraavaksi myyntiin ja uuteen kotiin. Tuohon aikaan lemppari asu, enää en pukisi päälleni tätä kokonaisuutta näin. 

asukollaasi_2
Juuuu ei. Mä muistan, että tuolloin 2021 vuonna kun tää on kuvattu ja julkaistu, mua ärsytti julkaista nää. Kun koin jo silloin tän asun tylsäksi ja sellaiseksi väkinäiseksi. Mulla oli joskus sellaisia tilanteita, että "oli vain pakko" kuvata asupostaus, vaikka varsinainen asuinspis puuttui ihan täysin. Ja tää on yksi niistä kerroista. Mulla on edelleen kaikki asun osat tallessa, mutta esim housuja en muista käyttäneeni useampaan vuoteen ja ne itse asiassa lähtikin viime kerralla kirppiksellä uuteen kotiin. Takki oli vuosia mun ihan ykkösvalinta keväisin ja syksyisin, ja omistan sen kyllä edelleen. Mutta enää se ei oo se ykkösvalinta, mutta kyllä se silti jokusia käyttökertoja saa vuodesta toiseen. Kenkien kanssa oikeastaan tismalleen sama tilanne. Aurinkolaseja en oo käyttänyt hetkeen, sillä näistä puuttuu vahvuudet. Mutta oon kyllä harkinnut, jos kävisin ne näihin laittamassa. Eli, en pukisi asua enää kokonaisuudessaan päälleni, mutta useampi asun yksityiskohta on käytössä muissa kokonaisuuksissa kyllä. 

asukollaasi_6
Hngggg. Mun tekee ihan pahaa katsoa näitä kuvia. Mun mielestä nää oli super epäonnistuneet kuvat jo otto hetkellä, sekä asuvalinta ei ollut lainkaan hyvä silloin, eikä kyllä näin vuosia jälkeenpäinkään. Nää on kuvattu 2018. Nuo lasit varsinkin oli todella iso floppi. Ne ei sopinut mulle lainkaan. Onneksi tajusin sen jo useita vuosia sitten ja myin ne pois. Mulla nimittäin on tosi pieni pää, ja nuo lasit oli ihan hervottomat. Tästä asusta mulla ei ole nää mitään yksityiskohtaa tallessa, ja ihan varmasti hyvä niin. En siis pukisi tätä asua enää päälleni. 

asukollaasi_4
Tästä asusta mulla on tosi ristiriitaiset fiilikset. Tää on kuvattu 2020. Mulla on tallessa edelleen takki, housut ja paita. Mutta kengät ja laukku on lähtenyt eteen päin jo vuosia sitten. Takki on sama, kuin tuossa aikaisemmassa beigessä asussa. Paitaan mulla on aina ollut sellainen epämääräinen fiilis, että välillä tykkään siitä ihan super paljon, ja välillä oon valmis heittämään sen kirppiskasaan. Se on mun mielestä ollut aina haastava yhdistää mihinkään. Sanoisin silti tähän kokonaisuuteen, että tällaisenaan en enää pukisi tätä päälleni. 

asukollaasi_7

Mä en edes muistanut tätä asua tai tän yksityiskohtia! Ja tuo takki. Mä rakastin sitä tuohon aikaan. Mutta jossain suonenvedossa oon mennyt sen myymään. Ja nyt kun taas muistin sen olemassa olon, alkoi ihan harmittamaan että minkä ihmeen takia mä olen sen myynyt. Valkoinen paita taas sen alla - apua. Onneksi käytin sitä todella harvoin ja luovuin siitä melko nopeasti. Nuo farkut on myös melko persoonalliset ja herätti paljon huomiota aikanaan. Mä käytin niitä todella vähän, en jotenkin täysin päässyt koskaan kokemaan niitä omaksi jutukseni. Laukku ja kengät multa löytyy edelleen, mutta laukkua ei juurikaan tuu käytettyä. Se oli aikanaan ihan ykkönen, joten en ole halunnut siitä kuitenkaan myöskään luopua. Takin ottaisin takaisin, mutta muuten en kyllä pukisi tätä asua enää päälleni. 
 

asukollaasi_3Alkuperäinen asupostaus klikkaa tästä.

Yksi kaikkien aikojen lemppari asuista. Vaikka mulle on tosi harvinaista pukeutua jakkuun, nii tää on sellainen kokonaisuus mistä mä pidän aidosti todella paljon. Tää oli mulla päällä ystävieni kihlajaisissa. Tää asu on myös vuodelta 2021, ja kaikki yksityiskohdat löytyy multa edelleen. Eli kyllä, pukisin asun kokonaisuudessaan edelleen päälleni! 

16 x Jatka lausetta...

Sen sijaan, että kirjoittaisin tänne pitkät pätkät mitä tällä hetkellä kuuluu, ajattelin vastata tähän jo vuosia blogeissa kiertäneeseen haasteeseen. Tää on mun mielestä paljon kiinnostavampi tapa teille tietää mitä täällä mun arjessa tapahtuu, ja mulle paljon mieluisampi tapa kertoa kaikesta. 

   DSC_1532

En ymmärrä... Varmaan aika moniakin asioita, mutta tänään päällimmäisenä on ollut, että miksi ihmiset ei luota toisten ammattitaitoon. Kohtasin taas työssäni tilanteen, jossa jokainen osapuoli pääsisi paljon helpommalla, jos luottaisi toisen osaamiseen. Taustalla ei myöskään ole mitään syytä, miksi ei voisi luottaa. Vaan nimen omaan päin vastoin. 

Seuraavaksi ajattelin... lähteä koirien ja T:n kanssa käymään vielä ulkona ja heitän samalla yhden paketin postiin.

Viime aikoina... on ollut todella paljon kaikenlaista, eikä juurikaan ole kerennyt pysähtyä. Asunnon osto, kahden viikon päästä koittava muutto, diabeteksen kanssa taistelu, ja vaikka mitä muuta. Tuntuu et oon ollut välillä jopa ylikierroksilla nyt kuluneen syksyn ja talven aikana. Onneksi heittämällä suurin osa asioista on kuitenkin ollut mieleisiä ja positiivisia juttuja. 

En osaa päättää... muutamia huonekalu hankintoja tulevaan uuteen kotiin. Olisi ollut järkevä hankkia ne Black Fridayn tarjouksista, mutta koska en ole osannut päättää niin eipä tullut hankittua.

Muistan ikuisesti... näitä hetkiä on paljon, mutta ensimmäisenä tuli juuri mieleen mun ja T:n ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatka, josta nämäkin kuvat ovat. Santorinille viime kesänä ♥

Jos saisin yhden toiveen se olisi... ettei jatkuvasti tarvitsisi taistella terveyteen liittyvien erilaisten asioiden kanssa.

DSC_1536
Päivän paras juttu... yleisesti on laadukas aika läheisten ihmisten kesken. Arjessa taas tykkään mun työstä niin paljon, että sanon että hyvin mennyt työpäivä.

Viikko sitten... olin jo ihan innoisani tulevasta viikonlopusta, sillä mulla oli silloin synttärit! Tiesin myös T:n järjestäneen mulle jonkun yllätyksen. Ja sekin oli ihan super, hän vei mut mm. Näsinneuleen syömään. 

Kaikista pahinta on... menettäminen. Mä myös ahdistun menettämisen pelosta. Nimen omaan läheisten ihmisten menettäminen, koska he ovat korvaamattomia. Tää siis vain omalta kannalta itsekkäästi ajateltuna, mahtuuhan maailmaan toinen toistaan pahimpia asioita, ikävä kyllä. 

Salainen taitoni on... mä en oikeen tiedä onko mulla mitään kovin salaista taitoa. Mutta mulla on todella hyvä ihmistuntemus ja tilannetaju. Sen vuoksi varmaan oon alunperin päätynyt myynti- sekä esimiestyöhön ja pärjännyt siellä tosi hyvin.

Minulla on pakkomielle... nyppiä mandariineista/satsumista yms kaikki se valkoinen töhnä aina irti. Niitä ei siis todellakaan voi syödä.
  DSC_1526
Söin tänään... aamulla kerkesin vetää vain juotavan jogurtin, lounaaksi töissä kanasalaattia, kotona päivälliseksi T kokkasi kanapastaa ja iltapalaksi varmaan joku jogrutti vielä.

Ärsyttävintä on... viime aikoina on ainakin todella paljon ärsyttänyt tyhmät ihmiset. Siis en nyt varmasti itsekään ole se kaikkien aikojen fiksuin tyyppi, ei siinä. Mutta jotenkin mun kohdalle on viime aikoina osunut useampi kohtaaminen missä on saanut ihan ihmetellä, miten todella tyhmiä ihmisiä on.

Tekisi mieli... oon nukkunut viime aikoina niin huonosti, että nyt tekisi mieli vain nukkua kellon ympäri. Välipäivät lupaan maata sohvalla, kun kaikki härdelli on vihdoin selätetty. Tai ainakin viimeistään alkuvuodesta, kun yritetään päästä reissuun muutamaksi viikoksi Aasiaan. 

Minusta on söpöä... monikin asia, mutta erityisesti kun T tulee yllättäen halaamaan koirat sylissään, kun olen esimerkiksi laittamassa ruokaa.

Hävetti... mä oon todella huono häpeämään asioita. Mutta ihan pikkiriikkinen sellainen fiilis nousi hiljattain, kun oltiin T:n kanssa liikkeellä mun autolla (tausta tietoina se on suhteellisen arvokas sellainen, joka on ollut mulla nyt vasta puolivuotta. Tämä on siis ensimmäinen talvi) ja T sitten kommentoi sitä että miten mä pärjäänkään koko talven takavetoisella autolla. Mähän olin siis jotenkin automaattisesti koko ajan ajatellut, että se on etuvetoinen xD No ilmeisesti näin ei sitten kuitenkaan ollut. 

DSC_1524
Dress NA-KD
Shoes TORY BURCH
Bag LOUIS VUITTON
Sunglasses GUCCI

MITÄ KUULUU?

Musta ei oo hetkeen kuulunut tällä puolella. En muista, että koko mun yli kymmen vuotisen blogihistorian aikana olisi ollut näin pitkää taukoa. En kyllä myöskään muista, että yksikään elämäni vuosi olisi ollut niin rankka, kuin tämä vuosi on ollut. En niinkään ole ollut kriisissä tämän blogin kohtalon kanssa, vaan henkilökohtaiset asiat ovat olleet sillä mallilla, että oma energia on mennyt täysin itseeeni, eikä se kieltämättä ole aina edes riittänyt. Aika kuitenkin parantaa, ja nyt mulla on alkanut tulemaan ikävä tätä touhua. En pysty tässä vaiheessa vielä lupaamaan, että palaan tänne samalla tahdilla mitä ennen. Mutta sitä kohti mulla on erittäin kova tahtotila mennä. 


En myöskään tiedä, tulenko koskaan kirjoittamaan tänne, mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä kaikkea olen joutunut käymään läpi. Mä oon kuitenkin itse käsitellyt asiat terapiassa, ja en tiedä olenko valmis repimään kaikkia haavoja auki ja vuodattamaan niitä tänne. Toisaalta, sekin voisi olla aika terapeuttinen kokemus tuoda kaikki tännekin esille. Saa nähdä mihin lopputulokseen tuun. 


Asu onkin itseasiassa keväältä. Näitä jäi keväältä parit jemmaan, jotka aattelin teille julkaista tänne nyt kun kelit vastaa taas sitä, että voisin hyvin vetää tämän päälleni. Tosin sukkahousujen kanssa, mutta kuitenkin! 


DSC_8147 DSC_8223 DSC_8175 DSC_8207
DSC_8113Jacket ONLY
Shirt MARIMEKKO
Bag LOUIS VUITTON
Skirt VILA
Shoes DR MARTENS

EDELLEEN NAHKATAKKI TYTTÖNÄ

asu_nahkatakki_14 asu_nahkatakki_2 NAHKATAKKI -kelit on täällä! Tai oikeastaan muutamana päivänä on jo pärjännyt ilman takkiakin, mutta noin niinkuin yleisesti. Ja nää on pukeutumisen suhteen ne kelit, joista mä tykkään kaikista eniten. Saa vielä pukeutua kevyisiin kerroksiin, mutta enää ei tarvita sitä ydinjäätymiseltä suojaavaa kerrostusta. Siksi kevät ja syksy on ehdottomasti mun lemppari vuodenajat pukeutumisen suhteen. 

Nahkatakki-tyttö mä taas oon ollut ihan niin kauan kuin jaksan muistaa. Yläasteikäisenä muistan, kun olin saanut sellaisen VeroModan tekonahkaisen takin itselleni, ja yksi läheisistäni sitten tuumasi että pitähään sitä tytöllä nyt aito nahkainen takki olla. Ja niin hän osti minulle sitten ihan aito nahkaisen myöskin VeroModan takin. Se kulkikin vuosia mun matkassa. Muistan, kuinka se oli esimerkiksi ajotakkina kun sain skootterin, kuinka se niskassa käytiin täysi-ikäisenä Tampereen yöelämässä yms. Yhteisten vuosien jälkeen lopulta kuitenkin tyyli muuttui ja takki sai jatkaa matkaansa uuteen kotiin. Nykyään malliltaan tykkään ehdottomasti eniten sellaisista biker tyylisistä nahkatakeista, mutta myös tämä VeroModan tällainen vähän bombermainen versio on ollut jo useita vuosia itsellä käytössä. 

Oonkin itseasiassa jo hetken aikaa metsästänyt uutta mustaa bikermallista nahkatakkia, mutta en ole onnistunut löytämään ihan sellaista mitä etsin. Mä en tiedä oonko se vain minä, vai kuinka yleistä se on, että sulla on mielessä suhteellisen tarkka visio siitä millainen sen uuden vaatteen pitää olla, mutta sellaista vaan ei etsinnöistä huolimatta meinaa koskaan tulla vastaan. 
  asu_nahkatakki_7asu_nahkatakki_6 asu_nahkatakki_11 asu_nahkatakki_9 asu_nahkatakki_13

Jacket VEROMODA
Scarf BY MALENE BIRGER
Sweater ZARA
Bag LOUIS VUITTON
Jeans VEROMODA
Shoes DR MARTENS

VIININPUNAINEN TAKKI

asu_punainen_villakangastakki_6 asu_punainen_villakangastakki_3 asu_punainen_villakangastakki_4

Jacket ONLY
Scarf BALMUIR
Bag LOUIS VUITTON
Jeans VEROMODA
Shoes GUESS


Niin vaan lumi vähenee ulkona, mutta asukuvissa sitä on vielä taustalla mukana. Jotenkin tää vuosi on mennyt ihan hurjaa vauhtia, eikä ole meinannut edes perässä pysyä. Parin viikon päästä on jo toukokuu. Ihan uskomatonta, että 1/3 vuodesta on jo pian takana päin - vastahan tämä vuosi alkoi!

Asusta sen verran, että vaikka vuodet vierii hurjaa vauhtia, tää viininpunainen takki pysyy käytössä vuodesta toiseen. Ihan kylmimmillä keleillä tällä ei tosin tarkene, mutta alkutalvesta ja lopputalvesta tää on usein se käytetyin yksilö. Oon pitkään yrittänyt löytää tämän väristä takkia myös keväälle/syksylle. Esim tämän värinen nahkatakki olis ihan must have, mutta eipä ole yhtäkään tullut koskaan vastaan. No okei, kerran löysin sellaisen netistä, mutta hinta oli melkein kaks tonnia. Ihan niin paljon en sellaista halua, että tuollaista summaa olisin ollut valmis maksamaan. Toivotaan, että syksyllä kun viininpunaisen sävyt valtaa taas vaatekaupat, joku liike keksisi tehdä tämän värisen nahkatakin!

RUSKEISSA SÄVYISSÄ

asu_beige_villakangastakki_12asu_beige_villakangastakki_7asu_beige_villakangastakki_3 asu_beige_villakangastakki_16 asu_beige_villakangastakki_9 asu_beige_villakangastakki_15
Jacket ONLY
Scarf BALMUIR
Bag LOUIS VUITTON 
Shoes TIMBERLAND


Talvi alkaa pikkuhiljaa väistyä, ja sen mukaan asut muuttua keväisemmäksi. Onneksi, mä nimittäin rakastan kevät/syksypukeutumista. Paksut kerrokset vähenee, mutta silti saa kaivaa tilalle kaikki kevyemmät takit ja yhdistää niihin kaikki huivit ja asusteet. Tätä on niin odotettu! Erityisesti mulla on ikävä kaikkia nahkatakkeja ja kevyempiä kenkiä. Mä oon jotenkin tosi huono löytämään kivoja talveen sopivia kenkiä, ja siks mulla onkin erityisesti ikävä kaikkia kevät- ja kesäkenkiä! 

Sitä mukaa kun ikää on kertynyt, on myös vaatekaappi alkanut vaihtaa värejään ja sävyjään hyvin maanläheisiin sävyihin. Se myös näkyy tässäkin asussa. Beige villakangastakki on yksi suosikkeja, vaikka onkin kaikista kylmemmille keleille turhan ohut. Onneksi nyt kelien lämmettyä se pääseekin taas paljon enemmän käyttöön. 

ONNEKSI OLET OHI 2021. 

asu_mustatakki_5
Ihana-kamala vuosi 2021. Vaikka vuoteen mahtui monta todella ihanaa, odotettua ja onnistunutta asiaa, oli se silti todella, siis todella raskas vuosi. Halusinkin tulla purkamaan siitä vähän ajatuksia ja fiiliksiä. Tarkoitus oli kirjoittaa tämä postaus jo aikaisemmin, mutta yllätys yllätys eipä tämäkään vuosi alkanut ihan niin kuin olimme suunnitelleet. Vuoden ensimmäiset positiiviset nimittäin saatiin koronatesteistä. Onneksi tämä round 2 meni silti huomattavasti paremmin, mitä ensimmäinen kierros.  
Vaikka tää blogi keskittyy 99,99 prosenttisesti positiivisuuteen, halusin kuitenkin kirjoittaa tämän ei niin positiivisen postauksen. Nyt kun aikaa on kulunut, mennyt vuosi ei tunnu enää ihan niin kamalalta (okei tuntuu se.) mutta ei kuitenkaan myöskään mitenkään helpolta. Luulen, että vuosien päästä on ihan voimaannuttavaa lukea tätä postausta, että mistä kaikesta sitä onkaan tullut aikanaan selvittyä. 


VAIKEAN KORONAN SAIRASTAMINEN
Kesästä nauttiminen jäi 2021 osalta todella lyhyeksi. Oikeastaan ainoat terveet hetket koettiin Espanjan reissulla alku kesästä, ja muutaman viikkoa sen jälkeen. Heinäkuun alusta meihin iski pahamaineinen korona. Saadessani tuloksen tekstiviestillä, en todellakaan tiennyt mitä kaikkea oli vielä edessä. 
S sai positiivisen pari päivää ennen kuin mun oireet edes alkoi. Pakattiin kamat ja suunnattiin mökille sairastamaan. Mökillä sitten mun oireet alkoi ja kävin Parkanossa testissä ja posihan sieltä luonnollisesti sitten tuli. Mulla oireina oli aluksi kova kuume, ja jokaista paikkaa särki. Kurkku ei ollut ollenkaan kipeä, eikä hengitysvaikeuksiakaan ollut. Mutta muuten olo oli kuin kulkisi sumun läpi - pääsemättä lainkaan pois sieltä sumusta. S:llä oireet olivat vähän lievemmät mutta kovat nekin, ja kestivät melkein 2 viikkoa. Mulla sen sijaan 2 viikon jälkeen oireet eivät olleet vähentyneet lainkaan. Päin vastoin, kahden viikon kohdalla koin yhden elämäni hirveimmistä ajoista. 3 päivää kuume oli todella, siis todella korkea ja olo aivan tripla kipeä ja sumuisa. En jälkeen päin muista noista kolmesta päivästä ihan hirveästi, koska olen käytännössä vain nukkunut niiden yli. Syöden välissä vain muutaman viiliksen ja jatkaen unia. Se tunne kun vain makasin sängyssä, ja tuntui että vain koko ajan vajoan ja vajoan sinne enemmän ja enemmän. Jälkeen päin puhuimme noista päivistä lääkärini kanssa, ja on todennäköistä että oireiden perusteella minulla on ollut sydänlihastulehdus. Ja olisin todellakin tarvinnut sairaalahoitoa. 
Kokonaisuudessaan kuume jatkui kuusi viikkoa. Kyllä, kuusi helvetin pitkää viikkoa. Tuona aikana oli kokonaiset 5 yksittäistä sellaista päivää, kun päiväsaikaan kuume ei noussut. Mutta yöllähän se nousi sitten niidenkin kohdalla senkin edestä. 
Fyysisen jaksamisen lisäksi henkinen jaksaminen alkoi olla todella koetuksella. Olin jo ihan varma, että kuume ei laske enää koskaan eikä olo helpota ikinä. Muistan, kun kuume vihdoin laski eikä noussut enää uudestaan, en meinannut millään uskoa sitä. Mittasin sitä melkein neuroottisesti monta kertaa päivässä. Elin hirveässä jännityksessä, että koska se nousee taas. Näin olen itse elävä esimerkki siitä, että korona voi oikeasti olla todella vaikea ja ikävä tauti. 
 
asu_mustatakki_6VERENMYRKYTYS JA MUNUAISTULEHDUS
Hiljattain tästä kirjoitinkin ihan oman postauksen. Mutta tosiaan myöskin tuo kokemus oli taas yksi elämäni raskaimmista. Kaksi viikkoa sairaalassa, reipas viikko siihen päälle kotisairaanhoidonpiirissä ja pitkä toipuminen vielä sen jälkeenkin. Joka itseasiassa jatkuu tavallaan yhä. Nimittäin mulle jäi tuosta munuaistenvajaatoiminta. Tällä hetkellä odotellaan kuinka paljon aika korjaa tilannetta, mutta normaaliksi tilanne ei tule enää koskaan palautumaan - ikävä kyllä. Vaikka kroppa tässä kokemuksessa eniten koetukselle joutui, eipä se henkiselle puolellekaan mikään läpihuutojuttu ollut. Työsuunnitelmat kärsi rajusti, huoli omasta terveydestä kasvoi todella paljon, sekä pelko siitä, että joutuisi joskus kokemaan saman helvetin uudestaan on nyt aina alintajunnassa läsnä.
    asu_mustatakki_3TYÖKUVIOT
Vaikka koin töiden ja oman yrityksen parissa myös monia isoja onnistumisia, tuli silti vuoden aikana tehtyä muutama isompi vika siirto. Onneksi en sentään näissä sen isommin ottanut taloudellisesti takkiini, mutta ajanhukka ja ärsytys oli sitäkin suurempi. Itse kuitenkin pyrin aina etsimään mahdollisimman paljon positiivisia asioita, ja koen, ettei nämä harha-askeleetkaan täysin turhia olleet. Molemmista jäi käteen myös hyviä asioita, vaikka kokonaisukuvaa ei kovin positiivisesti pystykään katsomaan. Nää myös ohjaa mua selkeämmin siihen suuntaan, mihin haluan kulkea. Opettaa välttämään vastaavat tilanteet jatkossa. Ja onhan ne jo paljon saanutkin aikaiseksi uusia juttuja ja tuulia! Katotaan onko jossain vaiheessa tilanne se, että pystyn avaamaan täälläkin tarkemmin ajatuksia ja suunnitelmia. 


asu_mustatakki_2Jacket CANADA GOOSE
Shirt VILA
Necklace & Earrings LOUIS VUITTON
Jeans VEROMODA
Bag LOUIS VUITTON 
Shoes GUESS


Kokonaisuutena vuoteen 2021 mahtui siis todella paljon ikäviä ja ahdistavia asioita. Mutta siltikään mä en pysty sanomaan sitä mun elämän kamalimmaksi vuodeksi. Me kuitenkin ostettiin meidän unelmien mökki, sekä löydettiin meille täydellinen tontti. Lisäksi meidän perhe kasvoi täydellisellä yksilöllä - Kodalla. Eli vaikka oli paljon isoja ja raskaita asioita, niitä tasapainotti tosi hyvin myös isoja positiivisia asioita. Tähän vuoteen oon lähtenyt hyvin toiveikkain mielin, vaikka ei se ihan niin loistokkaasti alkanut kuin olisi voinut kuvitella. Onneksi tää korona2 näytti menevän huomattavasti helpommin mitä ensimmäinen kierros. 

KIPPARILAKKI JA UUSI TAKKI

asu_kipparilakki_7 Kipparilakki. Asia, johon mulla oli pitkään vihasuhde, ja nykyisin voisin vetää sen päähäni asuun kuin asuun. Oon myös yrittänyt löytää tästä villakankaisesta toistakin versiota, esim ruskeana, mutta toistaiseksi tuloksetta. Eli jos sulla on vinkata mistä etsisit, saa vinkata! 
Tällä kertaa koko asu oli koottu tän Zarasta syksyllä löytyneen harmaan takin ympärille. Myin joku aika sitten muutaman harmaan takin pois, koska en osannut yhtään käyttää niitä enää. Mutta kun tämä osui kohdalle, otin riskin. Onneksi otin, tätä tuli syksyllä käytettyä tosi paljon. Tää on yllättävän lämmin, joten meni hyvin myös jo vähän kylmemmällä kelillä. Syksyisissä asuissa, joissa vielä ei tarvita mitään montaa kerrosta tarjetakseen asuun tuo mun mielestä tosi hyvin kontrastia nää Martensin maiharit. 

  asu_kipparilakki_6asu_kipparilakki_2 asu_kipparilakki_9 asu_kipparilakki_3 asu_kipparilakki_1 asu_kipparilakki_8Jacket ZARA 
Shirt ONLY
Skipper Cap BOOHOO
Jeans VEROMODA
Bag LOUIS VUITTON 
Shoes DR MARTENS

PUNAINEN HAME KESÄLTÄ

asu_punainenhame_1

Totesin tuossa justiinsa, että mulla ei ole koskaan ollut tän blogin aikana näin pitkää asukuvienotto "taukoa". Mä oon nimittäin kuvannut niitä viimeksi syyskuussa! Tää johtuu mun sairastumisesta ja sairaalareissusta joka hieman sotki suunnitelmia. Ei nimittäin ole ollut ihan ensimmäisenä mielessä kuvailla yhtään mitään. Nyt kun aletaan pikkuhiljaa olemaan taas elävien kirjoissa, on tarkoitus ainakin yhdet kuvat tälle vuodelle vielä räpsäistä. Sitä ennen, tyydytään näihin jotka jäivät myös samasta syystä aikaisemmin julkaisematta! Onhan näissäkin hame sentään joulunpunainen, vaikka muuten ei ehkä ole niin ajankohtainen. Yleensä mä tosiaan kuvaan vuodessa sellaiset noin 40 kappaletta, esimerkiksi viime vuonna niitä oli julkaistu ja kuvattu 42 erilaista. Tänä vuonna se lukema jää johonkin 30 paikkeille. 

 

Tää punainen hame on ollut mulla jo useamman vuoden, ja joka kesä se kerää paljon käyttökertoja. Se toimii mun mielestä erityisesti valkoisen kanssa aina tosi hyvin. Tää hameen kangas ja malli on myös sellainen, että se sopii sekä juhlavampaan asuun, kuin myös arkisempaan asuun vaikka just tennareiden kanssa. 

 

asu_punainenhame_3 asu_punainenhame_5 asu_punainenhame_4 asu_punainenhame_6 asu_punainenhame_2 asu_punainenhame_7 Top ZARA 
Skirt H&M
Earrings AARIKKA
Bag LOUIS VUITTON 
Shoes CONVERSE