Testissä: Four Reasons hiustenhoitotuotteet!

 

Joululahjaksi saamani Four Reasonssin shampoo sekä hoitoaine ovat nyt jokun aikaa sitten loppuneet. Ja koska merkki oli ennen näitä yksilöitä mulle täysin outo ja tuntematon päätin nyt heittää tänne vähän mielipidettä. Tosiaan palaan vielä tuohon, ettei joku neganyymi tule lässyttämään että pesenkö mä ollenkaan hiuksiani kun tälläiset ruipelo pullot kestää mulla yli 8kk. Kyllä, kyllä pesen. Nämä eivät siis ole olleet alkuvuodesta ollenkaan käytössä, vain vaan "viime" aikoina. 

 

Aloitetaan vaikka sillä mitä nämä tuotteet "lupaavat". Näiden pitäisi helliä, ja ylläpitää hiusten väri. Tähän värin ylläpitämiseen mä en voi oikeastaan sanoa mitään, koska hiukseni olen tosiaan viimeksi värjännyt (itse..) toukokuussa, ja huhtikuussa kampaajalla. Joten nää on jokseenkin auringon ja muidenkin ufojuttujen takia haalistuneet jonkin verran. En siis oleta että mikään mömmö tai kepulikonsti pitäisi väriä yllä tässä tilanteessa. 

Mitäkö mä sitten itse tykkäsin: Isoin plussa tulee siittä että hoitoainepullo on samankokoinen kuin tuo shampoopullo. Mä en ole ikinä käsittänyt sitä, minkä takia 90% shampoo/hoitoainepulloista tehdään niin että hoitsikka on ainakin puolet pienempi. Mulla niitä kuluu ainakin vähintään saman verran. Mulla oli itseasiassa mun parturin kanssakin tästä joskus juttua, että ihan järjetöntä. 

Hintalaatu -suhde tässä on erittäin kunnossa. Tsekkailin näiden hintoja netistä, niin nää putelit mitä mulla on ne pienmpi kokoiset, ja maksaa joka paikassa mistä mä katoin niin alle kympin. Sit ne isommat, missä muistaakseni oli 500ml, niin ne on siinä viidentoista euron alla. Eli, nää on edullisia kampaamotuotteiksi. Ja näitä on siis tarjolla ainakin kahta kokoa, en tiedä löytyykö kyseiseltä merkiltä vieläkin isompia pumppupulloja esimerkiksi, voi olla.

Itse tuote toimi molemmissa mun mielestäni tosi hyvin. Shampoo oli yllättävän riittoisaa, mikä on tietenkin vain plussaa. Hoitoaine taas jättää hiukset ihanan pehmeiksi ja ilman takkuja. Ja jos näitä verrataan esimerkiksi Tigin vastaaviin värjätyille hiuksille tarkoitettuihin tuotteisiin, näissä tuoksu on paljon "siedettävämpi" eikä niin ällönmakea. Sekä nää on niihin verrattuna paljon riittoisampia. Lisäksi näissä on tosi kiva tää ulkoasu, selkeä mutta kuitenkin kiinnostava. Suihkusa mä aina luen noita tekstejä läpi mitä tohon pullon kylkeen on lyöty, haha. 

Kokonaisuudessaan mä tykkäsin siis erittäin paljon, ja mitään semmoista moitittavaa mulla ei näistä tule. Nyt kun käytän nuo mun toiset hiusmömmöt loppuun, mulla on ainakin suunnitelmissa pysyä tässä kyseisessä merkissä, ja kokeilla seuraavaksi niitä kosteuttavia shampoota ja hoitoainetta. Lisäksi ajattelin testata myös jotain muotoilu/tehohoito tuotetta.

Mitkä on teidän hiustenhoitojutuissa ne luottotuotteet? :) 

MK x2 ♥

Viime viikolla käytiin tosiaan siellä Tampereella Juuson kanssa. Ja elämäni ensimmäistä kertaa pyörähdettiin myös Cottonilla. Voi vitsit mun sydän oli sulaa sinne! Niin paljon kaikkea ihanaa. Noh, kuitenkaan sitä mitä me lähdettiin etsimään ei löytynyt. Heille oli kuitenkin juuri tullut järkyttävät määrät lisää tavaraa, jotka odottivat tietokantoihin laittoa ja hyllyyn pääsyä. Parin päivän jälkeen me lähdettiinkin sitten heti aamun sarastaessa Mansikan kanssa käymään vaihtamassa mun blockfest lippu rannekkeeseen. Ja samalla sitten eksyttiin tsekkaamaan, josko hyllyt olisivat saaneet täydennystä. 

 

Ja kyllähän ne sitten olivat. Jopa niinkin paljon, että meinasi oikein valinnan vaikeus iskeä. Lukijat varmaan tietääkin että mä olen jo jonkin aikaa haaveillut ja etsiskellyt semmoista laukkua, jonne sopii puhelin, lompakko sekä jotain pientä tarpeellista. Kuitenkaan kohdalle ei ole osunut semmoista jonka olisin kelpuuttanut. Cottonilla pääsi kuitenkin käymään ihan päin vastoin. Meinaan niinkun sanoin, iski se valinnan vaikeus. Lopulta sitten yksinkertaisuus vei voiton.

 

Musta, nahkainen, kultaisilla yksityiskohdilla ♥ Sisälle mahtuu lompsa, avaimet, kännykkä, sekä jotain pientä tarpeellista. Blockeilla tämä pääsi heti käyttöön ja tykkäsin kyllä! Edellis postauksen kuvissa tämä mulla olalla onkin. Yritin etsiä siellä laukkua hopeisilla yksityiskohdilla, mutta mitä me sen myyjänkin kanssa juteltiin, niin nykyään suurin osa Korssin ja marc jacobsin laukuista on näillä kultaisilla yksityiskohdilla. Harmi vaan että lähes kaikki mun korut on hopeisia :D ehkä tähän asiaan pitänee tehdä pieni korjaus! Muut vaihtoehdot olisivat olleet pikkuruisen isompi kuin tää, missä olis ollut niittejä (eikiitos) ja sit semmonen missä olis ollut se sama lukkosysteemi kuin hamiltonissa. Kuitenkin se olis ollu malliltaan tätä vastaava. Mutta musta se lukkojuttu kuuluu noihin hamiltoneihin, joten halusin tämän sitten ihan näin yksinkertaisena. Hintaa tällä oli 190€. Tämä ei kuitenkaan ollut reissun ainkonainen ostos.

 

Cottonilta löytyi vihdoin myös pitkään havittelemani rannelaukku/lompakko. Parasta tässä oli se, että tää on juuri suunniteltu iPhonelle, joten mun puhelin sopii tonne täydellisesti sisälle! Siellä on useampi tasku ja parit korttipaikat. Ei varmaan ole vaikea arvata pääsikö tämä heti käyttöön vaiko ei. Tällä hintaa oli 95€ muistaakseni. 

Molemmat aivan huippuostoksia! Vieläkun löytyisi se täydellinen musta vähän isompi laukku......

Kuka Henna?

Jo pitkän aikaa, mun on tehnyt mieli kertoa vähän itsestäni. Tuo Henna välilehti on ollut tosi kovassa katsonnassa viime aikoina, mutta siellä tuo info on erittäin suppeasti laitettu. Haluankin kertoa teille vähän mun kiusaamistaustastani.

   

Minä, Henna synnyin ja kasvoin pienen pienellä paikkakunnalla, jota ympäröivät järvi sekä pellot. Matkaa kaikkialle oli paljon tai ainakin vähän. Paikassa, jossa erilaisuutta ei ymmärretä. Paikassa, jossa on helpompaa vaan taipua massan tahtiin kuin uskaltaa olla sitä mitä on. Tämä sama on varmaankin kaikilla pienemmillä paikkakunnilla, jutut leviää ja muuttuu, kateus saa ihmisistä vallan. Toisen tunteet eivät merkitse mitään, kunhan oma paikka pysyy. Katse riittää vain oman navan ympärille.

Nyt, 18 vuotta elämää takana. Kun palaan muistoissani taaksepäin, ymmärrän: kuinka paljon tuohon aikaan onkaan mahtunut. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen mitä minä olen nyt, kuka minä olen nyt. Elämäni ei varmasti ole ollut se helpoin, mutta olisinko sama ihminen nyt jos aina oltaisiin menty sieltä missä se aita on matalin? - En, en olisi. Oikeastaan, olen kiitollinen siittä mitä olen saanut ja mitä olen joutunut kokemaan. Olen oppinut paljon. 

Mua alettiin kiusaamaan jo ihan pikkutyttönä. Jätettiin porukan ulkopuolelle, tehtiin naurunalaiseksi ja ihan vain kiusattiin monella eri tavalla, millä nyt ikinä keksittiinkään. Muistan nuo ajat hyvin. Kuitenkaan koskaan mun ei tarvinnut olla yksin. Aina mun ympärillä riitti ihmisiä, kenelle mä sain olla se Henna mitä mä olin, ilman etteikö mua olisi hyväksytty. Ilman että mun olisi pitänyt muuttua. Kiusaamista kesti koko ala-asteen ajan, ja lopulta mä päätinkin lähteä pakoon tuota kaikkea. Halusin jo ihan pikkytyttönä muuttaa isäni luo, mutta äiti ei koskaan siihen suostunut. Kuitenkin hänen nähtyään mitä kiusaaminen oli, ja kuinka paha olla mun sen kanssa oli, hän myöntyi ja ala-asteen päätyttyä mä sain vaihtaa ihan kokonaan maisemaa.

Sinä hetkenä kun muuttokuorman kanssa ajeltiin, mä tajusin että nyt alkaisi uusi elämä. Kukaan ei tunne mua, kukaan ei tiedä sitä kiusatun leimaa mun otsassa, mikä mulla oli ollut. Mihin mä en ollut saanut vaikuttaa mitenkään, mikä mulle oli lyöty koska en halunnut taipua ja olla niinkuin kaikki muut. Saisin vihdoin olla se Henna kuka oikeasti olin, pelkäämättä muita. 

Mun elämä muuttui ihan täysin. Opin arvostamaan sitä ihan eri tavalla. Sain hurjan paljon kavereita, ja tulin kaikkien kanssa toimeen. Mulla ei ollut ketään vastaan mitään, ei mitään ennakkoluuloja ei mitään. Kunnes muutaman vuoden jälkeen asiat alkoivat menemään toinen toisensa perään päälaelleen. Kateellisuus sai jälleen vallan ihmisistä, ja näin porukasta pistettiin yksi pihalle. Tällä kertaa tuo osoitti mua. Silloin ainut vaihtoehto minkä näin, oli palata takaisin. Tuo ajatus pelotti. Ja nyt kun miettii, jos mä saisin palata ajassa ja valita uudestaan. Mä en olis palannut. Mä olisin jäänyt ja kohdannut tuon kaiken. Jos oikeasti tarvitaan useampi kymmenen ihmistä nujertamaan yksi, niin miksi mä en voinut näyttää niille kuinka raukkamaisia ne oli?
Kuitenkin, se oli ysiluokka minkä mä täällä sitten aloitin. Osa porukasta oli jo sen verran ruvennut aikuistumaan että mut otettiin ihan hyvin vastaan. Tutustuin moniin uusiin ihmisiin, mistä muutamista tulikin ihan luotto ystäviä, mitkä ovat elämässäni edelleen mukana ♥ Osan kanssa meistä tuli uudestaan kavereita, ja osa joka mua oli aikaisemmin kiusannut ei muistellut enään vanhoja vaan tultiin toimeen. Mutta kuinkas kävikään, kaikki eivät ollutkaan sitten ihan samaa mieltä. 
Vielä tänäkin päivänä, mua yritetään sortaa ja kiusata. Itseasiassa tää on näinä viime vuosina ollut ihan järkyttävässä mittasuhteessa. Kenenkään tunteilla ei ole ollut mitään väliä. Mä olen oppinut vuosien varrella elämään tämän kanssa, ja olemaan sen yläpuolella. Mutta että tähän pitää vetää Juusokin mukaan. 
Jo pitkän aikaa mua ja Juusoa on yritetty erottaa. Kyllä, kuinka järkyttävältä se kuulostaakin. Nämä ihmiset eivät vain halunneet että Juuso seurustelee mun kanssa. Niimpä he päättivät olla välittämättä myöskään Juuson tunteista. Mä en ole ikinä näille ihmisille mitään tehnyt, mutta he ovat saaneet musta jonkun pakollisen päähän pinttymän että mun elämää vaan on pakko yrittää terrorisoida, ja että kaikki vika on aina mussa. 
Kuinka paha tyhjästä syntynyt viha siellä on taustalla, kun oikeasti pitää nähdä vaivaa seurustelevien erottamis yrityksiin. Miettikää mihinkä tilanteeseen Juusokin on tässä joutunut, hän ei ole halunnut rikkoa välejään näihin ihmisiin, mutta ei kuitenkaan ole halunnut että mua ehdoin tahdoin loukataankaan. Näin jälkeen päin mua ihan alkaa säälittämään tommoset yritykset. Kuinka pahasti se oma lehmä on siellä ojassa jos kukaan muukaan ei saa olla onnellinen? Kuinka paha olla sillä peilistä katsojalla oikeasti on, jos ryhtyy tuollaiseen? Tää on hyvä esimerkki siittä, että vain sillä omalla navalla ja sen ympärillä on väliä. Ja kuinka vika on aina muissa. Tässä ei ollut väliä kenenkään tunteilla. 
Mä en käsitä miten tyhjästä syntynyt viha voi kasvaa tuollaisiin mittasuhteisiin.
Surullista, mutta totta. 

 
Kaikesta huolimatta, mun kasvojen perusilme on hymy. Ja mulla on hyvä olla. Miksi mä välittäisin siitä että jonkun mielestä maailma olis parempi paikka ilman mua, koska mä en ole hälle mitään tehnyt? Miksi mä vaivaisin päätäni sillä? 
Mä voin selkäsuorana sanoa, että mun ei ole ikinä ole ollut tarve kiusata, syrjiä tai talloa ketään ollakseni itse korkeammalla. Ja toisaalta mua lähinnä vaan harmittaa että joillakin tälläinen tarve tuntuu olevan erittäinkin korkealla. Kuitenkaan, mä en olis sama ihminen ilman tätä kiusaamis taustaa. Luultavasti olisin yksi kiusaajien joukossa tai ainakin lähellä sitä. Olen kiitollinen siitä, mitä mä olen tän pitkän ja kivisen matkan aikana oppinut, sillä
vaikeuksista ja kiusaamisesta huolimatta mä olen se Henna mikä mä olen. Mulla on rakastava mies rinnalla ja aivan ihania ystäviä ja kavereita ympärillä. Mun ei tarvitse yrittää tehdä kenenkään elämästä helvettiä tai jakaa pahaa mieltä siksi että mulla itsellä olisi parempi olla. Toivottavasti kenenkään ei tarvitsi, vaan he löytäisivät tähän jonkun muun keinon, kun toisen kustannuksella. Kaikkien kiusatuksi tulleiden pitäisi muistaa, että heitä ei kiusata sen takia että he olisivat huonompia. Vaan päin vastoin, kiusaaja on se joka pelkää olevansa huonompi. 
Olkaa vahvoja, olkaa sitä mitä olette. Pitäkää päänne. Sillä, mitä mieltä joku toinen on, ei oikeasti ole mitään merkitystä!

Erittäin aiheeseen sopiva:

 CHEEK - VIHAAJAT VIHAA ♫♪

Suotta mulkata, tää on vaan mun tapa

JEANS/JC   SHOES/CONVERSE  TOP/ONLY  SCARF/CUBUS  BAG&WATCH/MICHAELKORS  NECKLACE/LINDEX(NEW!)  SUNGLASSES/RAYBAN

Moi, yritän nyt pikaseen saada tähän jotain tekstiä aikaseks. Väsyttää ihan kiitettävästi. Luojan kiitos se innostus lähteä fatlady:in sikatiistaille meni ohitse, koska mä olisin ollut tulossa sieltä takasi varmaan samantien kun sinne olis päässy. Sen verran toi uni painaa nyt päälle! En oikeen edes ymmärrä miten sitä univelkaa on taas näin kertynytkin, vaikka mielestäni joka yö oon nukkunut suht hyvin sekä paljon. 

Mulle kuuluu perusarkea. Eipä tässä mitään ihmeitä ole tapahtunut. Eilen käytiin tampereella Juuson kanssa, ja toteutinkin sillä reisulla yhden pitkäaikaisen haaveen ostoslistalta. Siittä lisää myöhemmin. Se itseasiassa oli koko reissun ainokainen ostos. On nyt ollut vähän suunnitelmissa suunnata joku viikonloppu Helsingin suuntaan ostoksille, joten taisin huomaamattani vähän säästellä rahojani sinne.  

Tässä onkin nyt menossa enemmänkin semmoinen vanhojapois kuin uusiatilalle hommeli. Roudasin nimittäin kaks isoa kassillista vaatteita + sälää, hämeenkyröön kirpputorille! Toivotaan että pääsisin niistä vihdoin ja viimein eroon ja saisin tilalle vähän rahapussin täytettä!

Seuraavasta viikonlopusta onkin sitten tulossa melkonen, nimittäin luvassa olis Blockfestit, ja samalla mun ja Juuson ekat festarit. Me on joka kesä puhuttu jos mentäs, aina se on jääny puheen tasolle. Mutta ehkä nyt tää kun on tosiaan tullut toi 18 mittariin nii vähän kivempi sit lähteä. Saapi nähdä meneekö kaikki suunnitelmien mukaan :D 

Vaasa

SHOES/CONVERSE   JEANS/ONLY   TOP/BIKBOK   WATCH & BAG/MICHAEL KORS  SUNGLASSES/RAYBAN

 

Viime viikonloppu oltiin tosiaan minilomalla Vaasassa. Mä en ole koskaan aikaisemmin käynyt Vaasassa, paitsi kiertueella hätsynpikaa. Oltiin silloin se yö Tropicklandiassa. Mutta nyt, koska me ei haluttu mitään kylpylä lomaa, vaan hotelli ihan ydinkeskustasta. Me päädyttiin Sokos Hotelliin. Joka siis sijaitsee aivan ydinkeskustassa, torin laidalla. Samassa rakennuksessa kauppakeskus Rewell Centterin kanssa. Mä tykkäsin hotellista tosi paljon. Alakerrassa oli Amarillo, jossa me jälleen kerran syötiinkin. Hotellista pääsi suoraan kauppakeskuksen puolelle, parkkipaikka oli tosi iso, ja se sijaitsi torin alla, minne pääsi myös suoraan hotellista. Vaasan oli tosi helppo ajaa, ja myös siellä oli yllättävän helppo suunnata paikasta toiseen. Vaikka me ei edes menty Vaasaan suoraan kolmostietä mikä tietenkin olis ollut vieläkin helpompi. Vaan me käyttin mennessä myös Tuurissa. Mistä mä en ainakaan löytänyt yhtään mitään, säästyipä siis rahat ainakin! 

Itse Vaasasta mä tykkäsin myös tosi paljon. Se ydinkeskusta oli tosi kaunis ja semmoinen täynnä elämää. Mutta sitten kun siitä lähti vähän kävelemään eteenpäin, tuli erittäin rauhallista ja hiljaista mikä mut yllätti todella. Kauniita rakennuksia, pikkuputiikkeja, kahviloita ja sitten tulikin jo meri.

Keskustasta taas löytyy kaikki perus kaupat, gina, jc, bikbok, cubus yms. Mistä mä myös olin tosi yllättynyt. En oikeen tiedä mitä mä odotin sieltä löytyvän/siellä olevan koska mä ainakin yllätyin tosi monesta jutusta tosi positiivisesti. 

Myös yöelämää tuli hieman tsekattua. Hotellin yläkerrassa oli semmoine yökerho kuin Sky. Sinne meillä hotellin asiakkailla oli vapaapääsy, joten käytiinhän me sitten sielläkin pyörähtämässä. Ja siellähän oli enemmän väkeä kuin me edes osattiin odottaa. Sen lisäks me sitten käytiin myös muutamassa baarissa pienen kävelymatkan päässä, mistä kaikista jäi vain positiivista sanottavaa. Tosin niiden nimistä mulla ei ole hajuakaan :D 

Ostoksia mä tein hyvin niukasti. Kokonaiset kaksi neuletta, edellä nähtu leopardipaita sekä alusvaatteita. Mulla on nyt pienimuotoinen säästökuuri menossa. Syy tähän selvinnee sitten kun rahaa on tarpeeksi kasassa! 

Mutta kokonaisuudessaan mä suosittelen Vaasaa lomakohteena toosi paljon jos Suomen rajojen sisäpuolella haluaa paikkoja nähdä! :) 

► ARVONNAN VOITTAJA! ◄

Hurrjan paljon Onnea voittajalle! 

Sinuun on otettu yhteyttä!

 Kiitos kaikille osallistujille!(:

Vastustaa kuin pikkkumyy, haluaa tehdä sitä mitä rakastaa.

PANTS/VEROMODA SHOES/H&M SHIRT/GINATRICOT (NEW!) BAG/LINDEX WATCH/AXCENT NECKLACE/GUESS 

 Ostoslistalla pitkään roikkunut tiikeri/leopardi/leijona paita kohta on nyt täytetty. Erittäin suureksi yllätykseksi tämän kohdan täytti Ginatricot. Tosin musta tää paita olis saanut olla kokoa pienempi, mutta koska ihastuin niin tähän kuosiin en voinut jättää viimeistä kappaletta hyllyyn yksinänsä. Mutta ehkä mä en silti kokonaan "rastita" tuota kohtaa, sillä mä haluan edelleen löytää sen täydellisen leijonapaidan! Miks niitten pitää aina olla mustia kun joku osuu kohdalle? Sopihaan leijona nyt herranjestas muuhunkin väriin!

Pinkit Converset ♥

 

Moikka, muutamat kuvat viimeviikolta. Pitäähän sitä nyt vähintään kerran kesässä ulkoiluttaa näitä(kin) converseja. Oon yrittäny pitää nää vähä sellasina, ns parempina ja puhtaampina versiona. 

Viikonloppuna musta ei tosiaan täällä mitään kuulunut, kun mulla oli semmonen miniloma menossa. Se vietettiin Tuurissa, Seinäjoella ja yötä oltiin Vaasassa. Semmonen pieni irtiotto arjesta. Shoppaillut mä en muuta kuin pari neuletta ja alusvaatteita. Tietty tuurista leffoja perinteiseen tapaan. 

Tosta tulikin muuten mieleeni, että onko täällä muita, kenen mielestä ginatricotin vaatteet on ottanut pikkusen takapakkia? Ihan järkyttäviä mun mielestä suurin osa nykyään. Ainut oikeastaan mitä sieltä putiikista enään ostan, on alusvaatteet ja asusteet. Mitä Vaasan reissultakin hamstrasinkin. Jotenkin se värimaailma on mennyt tosi mitäänsanomattomaksi ja synkäksi. Sekä muutenkin, ihan järkyttäviä hintoja oikeasti rumista vaatteista. Äsken selailin niitten nettikauppaa, ja oikesti, 29, 39, 49€ vaatteista mitä ei käyttäisi edes ilmaiseksi :D Korut niillä on mun mielestä edelleen ihan kivoja, vaikkakin lähes poikkeuksetta ne hajoaa ensimmäisen käyttökerran jälkeen, mutta musta nekin on ihan ylihinnoiteltuja. Ollaanko täällä samaa vai täysin eri mieltä?

Kuorijuttuja!

Jälleen koitti se aika kun mieleni rupesi tekemään uusia vähän puhelimen ilmettä, ja niinpä pistinkin tilausta menemään miniintheboxille. Tällä kertaa olin aivan varma että tulleja tulee, vaikkei paketille hintaa kertynyt kuin kolmisen kymppiä. Sillä pari tuttua oli saanut tullilta viestiä 20-40€ tilauksista. No, minäpä vältyin siltä tälläkin kertaa.  Äsken tullessani ripsien huollosta, mua odotti oikein kiva paketti kotona.

 

En voi muuta sanoa kuin että oon ihan hirmu tyytyväinen. Tosin joku valopää ei ollut taaskaan katsonut mitä tilaa, ja niimpä tuo valkoinen nahkakotelo onkin sitten vitosen mallia. Eli tämä tarkoittaa sitä että pitänee joku ilta näpytellä uusi tilaus jos vaikka tällä kertaa osaisi katsoa ne numerot oikein. Jälleen kerran tilaus saapui yllättävän nopeasti, vaikka kuoret matkaavatkin tänne jostain kiinan perukoilta. Tällä kertaa yksikään kuori ei ollut pettymys, kaikki olivat juuri sitä mitä niiden odotinkin olevan. Käyttöön pääsi heti tuo ehdoton ykkönen eli alimmassa kuvassa oikeanpuoleisin. Kovin ns. käytännöllinen se ei ole, eli juurikaan suojausmekanismia siittä ei löydy, mutta sitäkin loistokkaampi se kyllä on. Kokeiluun pääsi myös muutaman euron autolaturi. Saapi nähdä nyt kun se otan käyttöön että poksahtaako koko puhelin, vai tapahtuuko yhtään mitään. Mitäs mieltä te olette? 

Ja ni! Mikäli täältä löytyy joku iPhone5 omistaja, ketä kiinnostaisi tuo valkoinen nahkainen kuori. Se on siis semmoinen missä on musta ns tavallinen kuori sisällä kiinni, ja sisäkannessa pari korttipaikkaa. Ottakaa muhun yhteyttä spostilla, niin saadaan sillekkin sitten koti mistä löytyy käyttöä! :)

HUOMHUOM! VIELÄ PARI PÄIVÄÄ AIKAA OSALLISTUA JETSET- KELLON ARVONTAAN! TÄSTÄ! Ü  

 EDIT: kuori myyty & arvonta päättynyt! :)

Jeffrey Campbell ♥

Oon joskus aikaisemmin täällä blogissa jo puhunutkin, kuinka mun on tehnyt mieli ostaa Jeffrey Campbell:in kengät jo ties kuinka kauan. Nyt vihdoista viimein mä sitten kotiutin ensimmäiset kun ne niin sopuisaan hintaan löysin. 

   

Ja ne on juuri sitä mitä niistä kuvittelin. Täydelliset. Vaikka mulla tää niittibuumi rupeaakin menemään jo ohitse ja lähinnä ärsyttää kuin nykyään joka hemmetin jutussa pitää olla niittejä, niin tietyt jutut on edelleen semmoiset missä niitit muhunkin iskee. Esimerkiksi tietyt kengät! Vaikka nää ei montaa päivää ole mun tykönä asunutkaan, mä himoitsen näille jo kaveria, ruskeita tai valkoisia pitsisiä! Ja no, jos mua vähääkään tuntee, pitihän näillä ihanuuksilla nyt heti sitten tepastelemaankin päästä:

  Jeans/Only     Top/VeroModa     Shoes/Jeffrey Campbell      Bag/Guess        Watch/Michael Kors 

 

Vitsit miten nopeasti kesä on mennyt.. Enhän mä ole kerennyt tekemään mitään muuta kuin töitä! haha! No mutta, vaikka mä rakastankin kesää, ja kuinka se saa mut ns syttymään joka vuosi, niin kyllä on aivan ihanaa että tulee syksy. Syksyssä on parasta on ehdottomasti se miten silloin pukeudutaan. Saa käyttää farkkuja, tai itseasiassa kelien puolesta usein pitää käyttää pitkääpökää, pitkähihaisia, muhkeita huiveja. Ja ne värit! Arvatkaa ketä himoitsee burgundyn punaisia converseja, takkia, huivia... Vaikka mä täysin kesäihminen siis olenkin, niin jotenkin mä en osaa enkä tykkää pukeutua kesäisin. En käytä mekkoja kuin juhlissa, hameita en käytä ollenkaan. Shortsit on aina niin kinkkinen yhdistellä. Nytkin meinaan jo huokaista kun edes mietin tommosta kesävaate kriiseilyä. Tosin nyt oon koko kesän yrittänyt etsiä maximekkoa, mutta mä olen niin pirun vaativa etteipä sellaista sitten tänäkään kesänä (ainakaan vielä) löytynyt. Maxihameista mä taas en tykkää yhtään, varsinkin kun useimmat niiden käyttäjät MUN mielestä ei osaa yhdistää niitä muihin vaatteisiin. No mutta, nyt jatkan syksykuteitten etsiskelemistä netistä! Pitäkää kiva viikko, mä suuntaan loppuviikosta pienelle minilomalle!