Väsyttääkö suakin, ainakin joskus? Että aamulla sitä jäisi paljon mieluummin sänkyyn ja peiton alle, kuin nousisi kellon soittamana ylös. Mulle ja varmasti todella monelle muullekin siellä ruudun puolella tää on varmasti tuttu tunne. Mä muistan poteneeni tätä tunnetta viimeksi tänä aamuna. Tosin, tän aamuisessa ei ollut pelkästään kyse yleisestä väsymyksestä, vaan lähinnä huonosti nukutuista yöunista. Mutta kyllä mullekin yleinen väsymys ja jaksaminen on tullut tutuksi aiheeksi tässä kuluvan vuoden ja varsinkin viime vuoden aikana. Siksi halusinkin myös puhua aiheesta täällä, koska aihe on todella tärkeä, eikä siitä voi puhua ja jauhaa koskaan tarpeeksi.
Yleinen jaksaminen on tärkeä juttu. Siksi siitä myös pitää huolehtia. Väsymykseen ei kiinnitetä nykyään ajoissa huomiota. Moni vaan tyytyy oloonsa. Ei osata ajatella, että asiat voisi olla paremminkin. Väsymys saapuu yleensä pikkuhiljaa, niin siksi ihminen ei hahmota sitä eroa mitä elämä oli ilman väsymystä. Ei muisteta sitä aikaa, kun kaikki oli vielä hyvin. Ja kun sitä ei muisteta, sitä ei myöskään osata kaivata. Väsymyksen myötä koko yleinen jaksaminen kärsii, ja sitä myötä myös elämänlaatu heikkenee varmasti. Kuulostaako tutulta? Mä ainakin allekirjoitan tämän. Viime vuoden lopussa huomasin tämän itsellä. Sitä oli jatkunut jo kauan, kunnes sen itse tajusin. Tai oikeastaan en edes tajunnut sitä itse, vaan läheiseni kertoivat sen mulle, ja se aukaisi silmäni. Mulla väsymys johtui ihan vain stressistä ja sen aiheuttamista uniongelmista. Mikä taitaa itseasiassa ollakin se yleinen syy väsymykseen ja yleisen jaksamisen heikkenemiseen.
Väsymyksen iskiessä, ota vaan aidosti ja ehkä jopa voisi sanoa, että hyvällä tavalla itsekkäästi aikaa itsellesi. Mitä aikaisemmassa vaiheessa huomaat tilanteen olevan pielessä, sitä parempi. Tosiaan yhden huonosti nukutun yön jälkeen ei ole syytä huolestua, niitä nyt sattuu kaikille. Mua esimerkiksi viime yönä piti hereillä meidän sisäpihalle muuttaneet ihanat ystäväni, lokit. Eli mun tilanteessa kyse oli ainoastaan yhdestä yöstä, eli tapauksessa ei tarvitse pohtia terveydellisiä seikkoja tai yleistä jaksamista, kuin korkeintaan lokkien kannalta. (suunnittelin räjäyttäväni kaikki viime yönä hiiteen tuolta sisäpihalta...) Mä alan siis olemaan pikkuhiljaa selättänyt mun heikon jakson, kun väsymys iski. Tie on on ollut pitkä, väsymyksestä irti pääseminen ei todellakaan ole mikään helppo tai nopea juttu. Väsymys saapuu yleensä hitaasti, ja myös lähtee yhtä hitaasti. Silloin pitää vaan olla armollinen itselleen, ja sallia se, että joskus vaan käy niin. Pitää keskittyä iloisiin ja kivoihin asioihin ja ihmisiin, nauttia niistä, ja ennenkaikkea alkaa nukkua. On tärkeää myös päästää irti niistä seikoista, jotka väsymykseen ovat johtaneet. Ei nimittäin ole järjen hiventä ensiksi parannella itseensä kuntoon, ja sitten jatkaa samalla tavalla. Koska lopputulos on varmasti se sama, ei yhtään toivottu väsymys.
Tarkkaile siis asioita, jotka väsymystä voivat aiheuttaa, ja tee muutoksia ajoissa. Jatkuva väsymys ei ole normaalia, vaan sen syy pitää selvittää ja siihen pitää puuttua. On myös tärkeää selvittää, ettei väsymyksessä olekaan kyse jostain piilevästä sairaudesta tai elimistön puutostilasta. Koska silloin ihan pelkkä nukkuminen ja iloiset asiat eivät riitä korjaamaan tilannetta. Yleensä myös mitä nopeammin sairaudet ja mahdolliset elimistön puutostilat havaitaan, on niiden hoitokin paljon helpompaa.
Ootko sä joskus kärsinyt väsymyksestä? Miten sä olet itseäsi silloin mahdollisesti hoitanut?