Pari postausta sitten vähän lupailinkin tämän suussasulavan herkun ohjetta tänne teillekin, ja tässähän sitä nyt sitten tulee. Kyseessä on siis Kinder-Juustokakku jota tein tuossa rontti viikko sitten elämäni ensimmäistä kertaa. Ottaen huomioon että tää oli mun koko elämäni kolmas oma tekemä juustokakku. Eli ei vaikea homma ollenkaan siis toisin sanoen kun meikäläinenkin sai kakun aikaiseksi.
Pääsiäinenhän se tosiaan taas tekee tuloaan, ja kaupat täyttyvät toinen toistaan erilaisemmista suklaamunista. Tää kakku nimestään huolimatta ei kaipaa suklaamunia tai kindereitä, paitsi koristeluun. Tähänhän periaatteessa kuuluu päälle sellainen suklaakarkkihökötys mihin voi laittaa mm. niitä kindermunia. Itse halusin pitää kakun päällisen ainakin tällä kertaa tyhjänä. Mutta koristeluhan on ihan makuasia, mistä ei voi kiistellä. Ja kyllä itse varmasti jos tämän pääsiäiskahvipöytään leipoisin päällä olisi niitä suklaamunia ainakin.
Alkuperäiset ohjeet mä löysin netistä. Mulla oli kaksi eri ohjetta joita sitten jonkin verran yhdistelin ja sovelsin. Ohjeessa käytetään 20cm irtopohjavuokaa, mutta itsellä ainakin oli 24cm vuoka, joten sekään ei ole niin justiinsa, isompaan vuokaan mä nostin keksien määrän 175g -> 200g ja lisäsin myös samassa suhteessa voita. Muuten käytin tismalleen noita määriä 24cm vuuan kanssa. Mutta se pitää todeta että pohjaan olis hyvä laittaa pikkuisen enemmän voita. Pysyis homma paremmin kasassa!
Eli tähänhän oikeasti suositellaan jotain tummia keksejä, esim dominoita. Mutta mun mielestä oikeaan keksikakkuun vain kuuluu ne Digestive- keksit. Ja mä korvasin tosiaan ne tässäkin niillä. Mun mielestä maun mukaan, mutta mä liputan Digestivien nimeen! Jos käyttää niitä dominoita, ei voita tartte tosiaan sitten lisäillä.
Pohja
50g voita
175g keksejä
Täyte:
3 Liivatelehteä (laita 4 jos kakulla on kiirempi saada tarjolle)
2 rkl vettä
200g maustamatonta tuorejuustoa
3/4 dl sokeria
2rkl Flora Vispiä
1 keltuainen
150g Valkosuklaata (itse käytin Pandan 145g levyn ja piisas!)
2 1/2 dl Flora Vispiä
Päällimmäinen kerros:
2dl erilleen otettua aikaisempaa täytettä
2rkl Flora Vispiä
60g Tummaa tai Maitosuklaata
♥ Aloita valmistamalla pohja. Eli pingota leivinpaperi irtopohjavuuan pohjalle ja leikkaa ylimääräiset paperin reunat reunoilta poijes. Voitele vuuan reunat voilla, ja laita niihin myös leivinpaperia. Käyttäessäsi voita ne pysyvät huomattavasti paremmin paikoillaan. Näin saat kakulle kauniit reunat kun poistat kakkua vuuasta.
Murskaa keksit ja sulata voi niiden sekaan. Sekoita hässäkkä ja taputtele se kevyesti vuuan pohjalle. Älä kuitenkaan liian piukkaan jotta sitä on sitten helpompi leikata.
♥ Sitten vain täytteen kimppuun. Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan täytteen teon ajaksi.
Vatkaa sokeri, tuorejuusto (mä käytin Valion maustamatonta) ja keltuainen tasaiseksi.
♥ Sulata kaikki valkosuklaa sekä 2rkl Floran Vispiä hiljalleen mikrossa. Sekoittele välillä ja säädä mikrosta tehot puolelleteholle. Kun suklaa on sulanut, sekoita seos tuorejuustoseoksen sekaan ja vatkaa tasaiseksi.
♥ Seuraavaksi vaahdota 2,5 dl Flora Vispiä ja kääntele/nostele tästä noin puolet täytteen sekaan. Mä menin ihan silmämääräisesti ja hyvin kävi.
♥ Sitten kuumennetaan 2 rkl vettä mikrossa, ja tähän sekoitetaan kuivaksi puristetut liivatelehdet. Vesi kannattaa sulattaa sellaisessa astiassa josta on myös helppo kaataa seos tasaisena nauhana täytteen joukkoon kokoajan sekoittaen. Sen jälkeen kääntele loput vaahdosta täytteen sekaan.
♥Ota täytteestä noin 2dl erilleen ja kaada loput täytteestä keksipohjan päälle. Laita kylmää jähmettymään. Suosittelen pakastinta niin ei kestä niin kauaa. Jääkapissa aikaa menee lähemmäs puoli tuntia.
♥ Sulata päällisen suklaa sekä Flora Vispi (2 rkl). Itse käytin tosiaan maitosuklaata mutta myös tumma sopii. Sekoita suklaaseos jäljelle jääneeseen 2dl täytteeseen ja kaada seos hyytyneen valkosuklaakerroksen päälle. Anna vetäytyä jääkaapissa vähintään 2h, tai suosiolla seuraavaan päivään. Itse hätäisenä herkkusuuna annoin olla sen 2,5h kun irrotin vuuan ja käsiin leviäminen oli hyvin lähellä. Joten suosiolla vaan tarpeeksi aikaa tähän.
Täyte:
3 Liivatelehteä (laita 4 jos kakulla on kiirempi saada tarjolle)
2 rkl vettä
200g maustamatonta tuorejuustoa
3/4 dl sokeria
2rkl Flora Vispiä
1 keltuainen
150g Valkosuklaata (itse käytin Pandan 145g levyn ja piisas!)
2 1/2 dl Flora Vispiä
Päällimmäinen kerros:
2dl erilleen otettua aikaisempaa täytettä
2rkl Flora Vispiä
60g Tummaa tai Maitosuklaata
♥ Aloita valmistamalla pohja. Eli pingota leivinpaperi irtopohjavuuan pohjalle ja leikkaa ylimääräiset paperin reunat reunoilta poijes. Voitele vuuan reunat voilla, ja laita niihin myös leivinpaperia. Käyttäessäsi voita ne pysyvät huomattavasti paremmin paikoillaan. Näin saat kakulle kauniit reunat kun poistat kakkua vuuasta.
Murskaa keksit ja sulata voi niiden sekaan. Sekoita hässäkkä ja taputtele se kevyesti vuuan pohjalle. Älä kuitenkaan liian piukkaan jotta sitä on sitten helpompi leikata.
♥ Sitten vain täytteen kimppuun. Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan täytteen teon ajaksi.
Vatkaa sokeri, tuorejuusto (mä käytin Valion maustamatonta) ja keltuainen tasaiseksi.
♥ Sulata kaikki valkosuklaa sekä 2rkl Floran Vispiä hiljalleen mikrossa. Sekoittele välillä ja säädä mikrosta tehot puolelleteholle. Kun suklaa on sulanut, sekoita seos tuorejuustoseoksen sekaan ja vatkaa tasaiseksi.
♥ Seuraavaksi vaahdota 2,5 dl Flora Vispiä ja kääntele/nostele tästä noin puolet täytteen sekaan. Mä menin ihan silmämääräisesti ja hyvin kävi.
♥ Sitten kuumennetaan 2 rkl vettä mikrossa, ja tähän sekoitetaan kuivaksi puristetut liivatelehdet. Vesi kannattaa sulattaa sellaisessa astiassa josta on myös helppo kaataa seos tasaisena nauhana täytteen joukkoon kokoajan sekoittaen. Sen jälkeen kääntele loput vaahdosta täytteen sekaan.
♥Ota täytteestä noin 2dl erilleen ja kaada loput täytteestä keksipohjan päälle. Laita kylmää jähmettymään. Suosittelen pakastinta niin ei kestä niin kauaa. Jääkapissa aikaa menee lähemmäs puoli tuntia.
♥ Sulata päällisen suklaa sekä Flora Vispi (2 rkl). Itse käytin tosiaan maitosuklaata mutta myös tumma sopii. Sekoita suklaaseos jäljelle jääneeseen 2dl täytteeseen ja kaada seos hyytyneen valkosuklaakerroksen päälle. Anna vetäytyä jääkaapissa vähintään 2h, tai suosiolla seuraavaan päivään. Itse hätäisenä herkkusuuna annoin olla sen 2,5h kun irrotin vuuan ja käsiin leviäminen oli hyvin lähellä. Joten suosiolla vaan tarpeeksi aikaa tähän.

Nauti! ♥

Saanen esitellä mun uuden collaripaitalöydöksen! Bongasin tän joskus Bubbleroomin sivuilla, ja se jäi heti kaivelemaan mieltä. Ja eihän siitä sitten päästy yli eikä ympäri, ja tilattavahan se sitten lopulta oli. Ja kyllä tää nousi niin lemppariksi että melkeimpä jopa viikottain tää päällä viiletetään. Tälläiselle tiikerihullulle oikein huippu löytö siis. Ja jottei vaan jää hehkutus yhtään liian vähäiselle, tää on niiiin pehmeä. Ei yhtään sellainen kovakoppura mitä useat collaripaidat ovat, ja sisältä sellainen karhea. Eijeijeijei. Tää on just sellaista aivan pehmeää matskua! Muutenkin mä oon aina ollut tosi tyytyväinen SVEA:n tuotteisiin.













Mustiin uusiin kenkätulokkaisiin oli tosi helppo yhdistää yksi mun lemppari takeista (okok, taidan sanoa näin mun jokaisen takin kohdalla.....) Tuon takin kanssa oli aika jännä juttu silloin kun se loppukesästä itselleni VeroModasta tilasin. Kuvissa se näytti todella hyvältä, ja saatuani sen kotiini, no se näytti edelleenkin tosi hyvältä, mutta. Ihastuin takin malliin niin paljon että pistin sen saman tien tilaukseen myös punaisena. Tismalleen sama takki mutta väri oli eri. Punainen näytti kuvissa myös tosi kivalta, noh mutta. Kun se mulle sitten vihdoin kotiin saapui, se oli kuin aivan eri takki. Tai siis olihan se malliltaan tismalleen identtinen. Mutta ei se vaan toiminut. Ei yhtään. Pikkuisen harmitti kun tietenkin oletin sen olevan vähintään yhtä ihana koska malli olisi sama. Palautukseen se sitten lähti ja mulle jäi käteen vain pettymys. Onneks sentään tää musta takki oli täydellinen ja sain vihdoin pitkään kaipaamani mustan täydellisen takin jokaiseen tilanteeseen! Tää ei ihan noilla paukkupakkasilla enään riittänyt, mutta tälläisillä vähän lämpöisemmillä keleillä pitkälle kevääseen ja taas syksyllä tää kyllä toimii. Ja kyllä mä vielä sen kirkkaan punaisen takin jostakin itselleni bongaan, aivan varmasti!

Kultaiset yksityiskohdat korostavat vielä tuota pinkin ihanaa sävyä. Ja mitä laukun kokoon tulee, tämähän on oikea tilaihme! Helposti iltamenojen tavarat kaikki mukana. Pitkällä hihnalla näppärästi olan yli. Tää laukkuhan pääsi tosiaan ensi matkalleen meidän Gaalaan, ja käyttökertoja tälle kertyy varmasti vielä runsaasti.
Omat kolme suosikkia ovatkin sitten hieman eri mitä teidän. Tai kyllähän siellä yksi sama asu nähdään mutta pykälää "huonommalla" pallilla sekin. Helpompi olisi tosin ollut vain raakata asut kahteen kategoriaan "tykkään enemmän" ja "tykkään vähemmän". Mutta pohdinnan jälkeen tulin nyt tähän tulokseen. Jos olisin pohtinut kauemmin tai vähemmän, olisi luultavasti päätös ollut eri. Nämä nyt kuitenkin olivat kaikki tosi mieluisia asuja, jotka voisin pukea päälleni uudestaan koska tahansa. Tai no, nyt en ehkä kyllä ihan lähtisi ulos tarpomaan hamosessa ja kollaritakissa. Mutta you know.
Vuonna 2016 on jo kerennyt muutama asu kertymään mitä pitäisikin tänne pikkuhiljaa päästä purkamaan. Pikkuhiljaa musta on myös alkanut tuntua että se unelma vaatekaappi alkaa pikkuhiljaa muodostua. Oon pistänyt ison osan nykyisistä käyttämättömistä vaatteista kiertoon, mutta uusia en todellakaan oo samaan tahtiin hamunnut tilalle. Vaan nykyään mietitiään astetta pidempään mitä tarvitaan ja mitä ei todellakaan tarvita. Mielitekoja nyt on aina ja paljon, ja niitä on kiva välillä vähän toteuttaa. Mutta pääasiassa harkintalinjalla mennään. Jotenkin ehkä kökkö sanoa, mutta kyllä mä niin odotan kevättä, kesää ja syksyäkin pukeutumisen suhteen! 



Nyt koitan tässä saada tämän postauksen aikaiseksi, jotta pääsen sukeltamaan peiton alle ehkä vähän paremmalla lopputuloksella mitä viime yönä. Ei mutta tosiaan, mitä mulle nyt sitten kuuluu kuuluu. Höpöttelypostausta täällä ei hetkeen olekaan ollut. Mun elämä nyt ei taida koskaan olla tasaisen tasaista harmaata, eikä ole siis sitä nytkään. Melkoisen ajatusmeren keskellä eletään ja yritetään sulattaa uusia tuulia ja käännöksiä. Itsehän kun olen se "tänne kaikki heti valmiina nyt" -ihminen, tälläinen pikkuhiljaa touhu on aikaraastavaa, mutta myös kasvattavaa. Mä oon päättänyt sen, että mä haluan tuosta piirteestä eroon, haluan oppia kärsivällisyyttä, haluan oppia että asiat on odottamisen arvoisia. Helposti sanottu, mutta kaikkea muuta kuin helposti toteutettu.